Rauhanympyrä
Pienestä viheralueesta yhteinen paikka kohtaamiselle, oppimiselle ja luonnolle
Rauhanympyrä eli Peace Circle® on Suomessa Liperissä vuonna 2024 ensimmäisen kerran toteutettu yhteisöllisen julkisen tilan malli. Aloite Rauhanympyrän perustamiseen voi tulla keneltä tahansa – asukkaalta, koululta, yhdistykseltä, yritykseltä tai kunnalta.
Rauhanympyrä suunnitellaan yhdessä paikallisen yhteisön kanssa ja toteutetaan yhteistyössä kunnan kanssa. Ympyrän muoto tuo osallistumisen osaksi rakennettua ympäristöä ja tekee luonnon monimuotoisuuden, yhteisöllisyyden ja jaetun vastuun näkyväksi jokapäiväisessä elämässä.
20+ vuotta kansainvälistä ympäristö- ja rauhankasvatusta
150+ maata mukana ENO-verkostossa
4 maata Rauhanympyrä-toteutuksissa
0 € lisenssimaksuja kunnille ja kaupungeille
Paikasta
Ensimmäinen Rauhanympyrä rakennettiin Liperin uudelle asuinalueelle, jossa yhteisön oma identiteetti oli vasta muodostumassa. Se sijaitsee lähellä kuntakeskusta kävely- ja pyöräilyreitin varrella, osana ihmisten päivittäistä liikkumista. Alueelle on esteetön pääsy. Aloite Rauhanympyrän perustamiseen tuli liperiläiseltä Plant and care for peace -yhdistykseltä.
Kunnan viheralueesta muodostettiin ympyränmuotoinen kohtaamispaikka, jonka tilallinen rakenne perustuu yhdenvertaisuuteen. Siinä ei ole esiintymislavaa, etuosaa eikä takaosaa – kaikki osallistujat ovat samassa asemassa.
Ympyrän keskellä kasvaa rauhanpuu. Se voi symboloida yhteisöä tai kaupunkia, mutta myös jokaista puistoon saapuvaa ihmistä ja hänen paikkaansa yhteisessä ympyrässä. Keskuspuusta lähtee kolme arvolinjaa, jotka tekevät Rauhanympyrän yhteiset arvot näkyviksi puiston rakenteessa.
Rauhanympyrää ympäröivän kehän puut yhteisö tai kaupunki voi nimetä valitsemilleen rauhan- tai ympäristövaikuttajille. Vaikuttajat voivat olla kansainvälisiä, kansallisia tai paikallisia. Näin puisto yhdistää yhteiset arvot niitä näkyviksi teoiksi muuttaneisiin ihmisiin ja tuo samalla paikallisen yhteisön osaksi laajempaa rauhan ja ympäristövastuun kertomusta.
Niittyalueet vahvistavat luonnon monimuotoisuutta, ja kompakti rakenne tukee sekä fyysistä että sosiaalista saavutettavuutta.
Yhdessä yhteisön kanssa
Rauhanympyrää kehitettiin alusta alkaen avoimessa osallistavassa prosessissa. Asukkaat, paikalliset yhdistykset, koulut ja kunnan edustajat määrittelivät yhdessä paikan suunnittelua, tarkoitusta ja pitkäaikaista huolenpitoa.
Yhteisiin talkoisiin osallistui eri vaiheissa 20–50 vapaaehtoista, jotka olivat konkreettisesti mukana puiston rakentamisessa. Ensimmäinen toteutus rahoitettiin paikallisella 5 000 euron joukkorahoituksella. Näin kokemus yhteisestä omistajuudesta alkoi rakentua jo hankkeen alussa.
Paikalle ei annettu merkitystä ylhäältä käsin, vaan se syntyi yhteisen suunnittelun ja päätöksenteon kautta. Arvolinjojen ilmaisemat yhteiset arvot ja ympäröivän kehän puilla kunnioitettavat ihmiset valitaan yhteisessä keskustelussa.
Kansalaistoimintaa osana arkea
Rauhanympyrä on aktiivisesti käytetty yhteisöllinen tila. Keväällä 2025 yli 200 paikallista koululaista osallistui ympyrässä keskusteluihin, joissa luonnosta huolehtiminen yhdistyi demokraattiseen vastuuseen ja sukupolvien väliseen kohtaamiseen.
Paikkaa käytetään koulujen kasvatustyöhön, yhteisötapaamisiin ja vuodenaikoihin liittyviin tapahtumiin. Koska se sijaitsee kävely- ja pyöräilymatkan päässä kuntakeskuksesta, yhteinen toiminta voi liittyä luontevasti ihmisten arkeen.
Kunta on sisällyttänyt alueen hoidon omiin rakenteisiinsa yhteistyösopimuksella. Se vastaa muun muassa maisemanhoidosta, kastelusta ja talvisuojauksesta. Rauhanympyrää käytetään myös paikallisessa opetuksessa, jolloin kansalaistoiminta yhdistyy oppimisympäristöihin.
Digitaalinen ulottuvuus
Fyysistä Rauhanympyrää täydentää digitaalinen kaksonen – vuodenaikojen mukaan rakentuva 360 asteen virtuaalinen näkymä alueesta. Sen avulla asukkaat, koulut ja muut yhteisön jäsenet voivat palata paikkaan ja osallistua siihen myös tapahtumien välillä.
Digitaalinen ulottuvuus madaltaa osallistumisen kynnystä niille, jotka eivät pääse paikalle fyysisesti, ja auttaa jatkamaan keskustelua ajasta ja olosuhteista riippumatta. Suomeksi ja englanniksi käytettävä digitaalinen kaksonen laajentaa osallistumisen mahdollisuuksia, vaikka fyysinen Rauhanympyrä säilyy ensisijaisena kohtaamispaikkana.
Digitaalinen ratkaisu parantaa saavutettavuutta, tukee opetuskäyttöä ja mahdollistaa kansainvälisen tiedonvaihdon ilman uutta fyysistä infrastruktuuria.
Kestävä suunnittelu lähtökohtana
Rauhanympyrä yhdistää ekologisen ajattelun paikan tilalliseen rakenteeseen. Niittyalueet vahvistavat luonnon monimuotoisuutta ja tukevat pölyttäjiä. Kompakti ympyrärakenne puolestaan vähentää materiaalien käyttöä ja maankäytön vaikutuksia.
Liperin Rauhanympyrä sijaitsee entisen järvenpohjan muovaamalla savimaalla, ja sen suunnittelussa on otettu huomioon paikan luonnolliset olosuhteet. Laajojen kovien pintojen sijasta alueella suositaan kasvillisuutta ja ympäristöä vähän kuormittavia materiaaleja.
Ekologisia maanpintamateriaaleja otettiin käyttöön yhteistyössä kunnan kanssa. Puut ja muu kasvillisuus valittiin pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin sopiviksi, jotta paikka voi kasvaa ja kehittyä yhdessä sitä käyttävän yhteisön kanssa.
Luontopohjaisten ratkaisujen ja harkitun tilankäytön yhdistelmä osoittaa, kuinka pienimuotoinen julkisen tilan uudistaminen voi vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ilman raskaita rakenteita tai suurta ylläpitotarvetta.
Jaetun vastuun malli
Rauhanympyrän yhteistyömallissa kansalaistoiminta ja kunnan vastuu täydentävät toisiaan. Aloitteen tehnyt yhdistys vastaa yhteisön osallistamisesta ja toiminnan järjestämisestä, kun taas kunta turvaa paikan pitkäaikaisen ylläpidon, kuten kastelun ja maisemanhoidon.
Paikalliset yritykset voivat osallistua pienillä vuosittaisilla panoksilla. Näin ne tukevat jaettua vastuuta ilman, että yhteinen tila kaupallistuu. Puistossa voidaan järjestää kaikille avoimia talkoita.
Hajautettu vastuu muodostaa kestävän pohjan yhteisölliselle toiminnalle: asukkaat muovaavat paikkaa, julkinen toimija turvaa sen jatkuvuuden ja paikalliset toimijat osallistuvat sen arkiseen hoitoon. Kun vastuu jakautuu kansalaisten, kunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kesken, toiminta ei ole riippuvaista suurista yksittäisistä rahoituksista.
Koska malli perustuu yhteistyöhön eikä rakentamisen mittakaavaan, sitä voidaan soveltaa sekä maaseutukunnissa että tiiviissä kaupunkiympäristössä.
Paikallisesti sovellettava rakenne
Rauhanympyrän perusrakenne – keskellä kasvava rauhanpuu, siitä lähtevät arvolinjat ja niitä ympäröivä yhteisöllinen kehä – tarjoaa selkeän pohjan, jota voidaan soveltaa erilaisiin kulttuurisiin ja luonnonympäristöihin.
Rauhanympyrä voidaan toteuttaa lähipuistoon, koulun pihalle tai muulle pienelle julkiselle viheralueelle. Siksi malli soveltuu yhtä lailla suuriin kaupunkeihin kuin pieniin kuntiin.
Toteutus vaatii kohtuullisen taloudellisen panostuksen ja perustuu suurten rakenteiden sijasta ihmisten yhteiseen toimijuuteen. Tarkoituksena ei ole siirtää samaa valmista suunnitelmaa paikasta toiseen, vaan tarjota yhteinen prosessi, jonka avulla yhteisö voi rakentaa oman paikkansa ja tuoda kestävyyden, osallisuuden ja jaetun vastuun osaksi rakennettua ympäristöä.
Kuinka Rauhanympyrä voidaan perustaa?
Tavallinen toteutusprosessi sisältää:
-
paikan valinnan yhdessä kunnan kanssa
-
asukkaiden ja paikallisten toimijoiden osallistumisen yhteissuunnitteluun
-
maiseman vaiheittaisen toteuttamisen: keskuspuu, arvolinjat ja ympäröivä kehä
-
Rauhanympyrän liittämisen koulujen ja yhteisöjen toimintaan
-
kansalaistoimijoiden ja kunnan välisen pitkäaikaisen ylläpitosopimuksen.
Rauhanympyrä-malli on kuntien ja kaupunkien käytettävissä ilman lisenssimaksua. Peace Circle® -nimen käyttö ja liittyminen kansainväliseen verkostoon perustuvat yhteistyösopimukseen, josta ei itsessään aiheudu lisenssimaksua. Mahdollisen neuvonnan, suunnittelutuen ja prosessin ohjauksen sisältö sekä kustannukset sovitaan aina erikseen paikallisten tarpeiden mukaan.
Kunta ja paikalliset toimijat sopivat keskenään puiston ylläpidon vastuunjaosta, käytännöistä ja sopimuksen kestosta. Sopimus laaditaan paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi.
Mitä Rauhanympyrä tarjoaa kaupungeille ja kunnille?
-
kompaktin ja kustannustehokkaan julkisen tilan mallin
-
näkyvän yhdenvertaisuuden ja yhteisen tilan symbolin
-
luonnon monimuotoisuutta vahvistavan viheralueen
-
rakenteen asukkaiden yhteiskehittämiselle
-
tavan yhdistää koulut, yhteisöt ja ilmastotavoitteet
-
paikalliseen kulttuuriin sovellettavan ja monistettavan mallin.
Pitkä kokemus ja kasvava kansainvälinen verkosto
Rauhanympyrä® perustuu Mika Vanhasen yli 20 vuotta sitten käynnistämään ENO-verkkokouluun ja sen kansainväliseen ympäristö- ja rauhankasvatustyöhön. ENO-toimintaan on osallistunut kouluja yli 150 maasta, ja sen yhteydessä on istutettu miljoonia puita eri puolilla maailmaa.
Rauhanympyröitä on toteutettu Suomen lisäksi Italiassa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Sambiassa. Jokainen toteutus rakentuu paikallisen yhteisön, kulttuurin ja ympäristön pohjalta yhteisiä periaatteita noudattaen.
Kansainvälisiä vieraita Indonesiasta tutustui Liperin Rauhanympyrään maaliskuussa 2026
Rauhanympyrä osoittaa, ettei demokratiaa vain hallinnoida. Sitä rakennetaan ja ylläpidetään yhteisessä tilassa, yhteisellä huolenpidolla ja jokapäiväisillä teoilla.
Voisiko Rauhanympyrä sopia teidän kaupunkiinne tai kuntaanne?
Ota yhteyttä – keskustellaan yhdessä paikallisista tarpeista ja siitä, kuinka Rauhanympyrä® voisi rakentua osaksi juuri teidän yhteisöänne.
Mika Vanhanen
Rauhanympyrä®-mallin perustaja
Plant And Care For Peace ry
mika.vanhanen@peacecircle.world
Rauhanympyrä osoittaa, ettei demokratiaa vain hallinnoida. Sitä rakennetaan ja ylläpidetään yhteisessä tilassa, yhteisellä huolenpidolla ja jokapäiväisillä teoilla.